1. AMMUTTAVIEN YKSILÖIDEN VALINTA
   Ruotsalaisten ohje on: Koskaan ei ammuta ensimmäistä, eikä suurinta sikaa laumasta. Aloita ampuminen pienimmästä siasta, niin et tee mitään virhettä. Virossakin saalis esimerkiksi koostuu seuraavasti: 60% porsaita, 30% ylivuotisia ja loput 10% isoja aikuisia. Jos emakko ammutaan, seurauksena on kannan räjähdysmäinen kasvu. Tämä johtuu siitä, että karju astuu kiima-aikana joulu–tammikuussa orvoksi jääneet porsaat ja kaikki ylivuotiset naaraat. Normaalisti emakko suojelee porsaita ja säätelee sitä, ketkä laumasta tekevät porsaat. Ruotsissa tämä virhe ensin tehtiin ja nyt siellä on valtavasti sikoja.

2. Naarasvillisikaa, jolla on porsaat, saa ampua syksyllä. Katso tarkempi aika vuosittain metsästysajoista. Kannattaa metsästyksen eettisyyden nimissä välttää ampumasta porsaslapsilta äitiä. Jokainen ymmärtää, että jos tulee kova lumitalvi, porsaat kuolevat kitumalla nälkään.

3. Porsaasta ei erota kiikarilla sukupuolta, mutta ylivuotisesta ja aikuisesta uroksesta näkee selvästi ”pensselin” mahan alla. Eläimen päästä näkee onko eläin naaras vai karju: naaraalla on huomattavan pitkä pää (katso kuvia internetistä) ja samoin karjun torahampaat näkyvät selvästi. Villisian kiima on joulu–tammikuussa. Karjun liha on tällöin ”karjun makuista ja hajuista”. Virossa tällainen liha laitetaan yleensä makkaraksi, mutta muulloin karjun liha on ihan hyvää. Eli jos pääsee valitsemaan, niin ammu ihmeessä ennemmin porsas kiima-aikana, koska sen liha on erinomaisen hyvää aina.’

4. Kun olet ampunut villisikaa, tarkkaile sen käytöstä ampumisen jälkeen. ERITYISESTI HUOMIOITAVAA: villisian rasvakerros estää tehokkaasti veren vuotamisen eläimestä ulos. On aivan normaalia, että 20 metrin matkalla ei ole yhtään tippaa verta, vaikka osuma olisi sydämessä tai keuhkossa. On vain seurattava jälki jäljeltä sitkeästi, koska eläin juoksee kovaa ja saattaa löytyä 200 metrin päästä ampumapaikasta kuolleena.

5. HAAVOITTUNUT VILLISIKA
   Jos olet epävarma jälkien seuraamisessa, tai epäilet eläimen haavoittuneen., niin ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA JATKA SEURAAMISTA!!!
   Haavoittunut villisika hyökkää ihmisen päälle, ja sillä ei ole muuta puolustuskeinoa kuin torahampaat. Hampaat ovat itseteroittuvat toisiaan vasten, joten ne ovat veitsenterävät. Sika tavoittaa hyökätä jalkoihin ja repii huonolla tuurilla reisivaltimon auki. Virossa useampikin mies on kuollut haavoittuneen villisian hyökkäyksessä.
   Haavakkojahtiin tarvitaan aina kaksi aseistautunutta miestä ja mieluiten koira. Mikael Lehtonen on valittu villisikajahtiin päälliköksi. Soittamalla Mikalle saadaan paikalle myös koira. Haavoittuneesta villisiasta on tehtävä ILMOITUS POLIISILLE. Mika hoitaa tämänkin asian, jos tarve vaatii. HUOM: Haavakkoilmoitus on tehtävä aina. Tässä on esiintynyt laiminlyöntejä muissa seuroissa. On muistettava, että metsässä liikkuu muitakin ja rajalla rajavartijoita koirineen. Myös muut ihmiset voivat vaarantua, jos ilmoitus laiminlyödään. Poliisille tehty ilmoitus nähdään myös Rajavartiostossa, joten tietoa menee heillekin nopeasti, ja miehet osaavat heti varoa.

6. SAALIIN KÄSITTELY JA AFRIKKALAINEN SIKARUTTO
   Kun olet saanut sian saaliiksi, kannattaa se viedä kokonaisena majalle. Älä ainakaan suolista sitä kyttäyspaikalle, koska siat kiertävät verenhajun kaukaa. Nylje nahka, suolet ja roippeet astiaan. Siivoa jälkesi ja pese lattiat. Majalla on vaaka, jolla saadaan sian paino ylös. Olemme tilastoineet kaikki siat, jotka Muurikkalassa on ammuttu.
   Majalla on trikiiniloistutkimusta varten ohjeet, samoin sikaruttonäytteiden otto-ohjeet ja välineet. Lähettämällä näytteet Eviraan saa ilmaiseksi tulokset. Trikiininäytteitä analysoidaan myös Lappeenrannassa ja Kuusankosken KCL-laboratoriossa maksua vastaan n. 45 euroa. Näytetuloksen saa nopeasti, Eviralla aikaa menee kaksi viikkoa.
   Afrikkalainen sikarutto on levinnyt viime vuosina Baltiassa ja Venäjällä. Evira tekee taudin leviämisestä tutkimusta ja maksaa metsästäjille palkkiona 40 euroa / yhdestä villisiasta lähetetyt näytteet. Vaihtoehtoisesti trikiinitutkimus on yllä mainitun mukaisesti maksuton. Naarasvillisioista maksetaan lisäpalkkiota 60 euroa, ja kohtunäytteen on oltava mukana näytelähetyksessä. Kuolleena löydetyistä tai oireilevista villisioista ilmoittamisesta Evira maksaa palkkiona 40 euroa / villisika.

7. RUOKINTA JA RUOKINTAPAIKALTA KYTTÄÄMINEN
   Villisian ruokinta kannattaa aloittaa missä vain ja milloin vain. Maanomistajan luvan se tietenkin vaatii. Sika on kaikkiruokainen eli viljat, leivät, omenat yms. kelpaa erinomaisesti. Sikoja on koko seuramme alueella ja sika on helpointa ampua ruokintapaikalle. Kiinteää valoa saa käyttää ammuttaessa villisikoja ja supeja. Valo ei saa olla kiinni aseessa tai ajoneuvossa, katso tarkemmat ohjeet metsästyslaista. Sikaa voi kytätä myös syksyllä viljapellosta. Ota huomioon metsästyslaki mikäli satoa ei ole korjattua pellolta, eli lupa kannattaa kysyä viljelijältä, jos viljapeltoon menee ampumaan. Tässä vaikeutta lisää se, että sikoja ei oikein näe pellosta. Sieltä näkee vain isot emakot, mutta porsaat ja ylivuotiset jäävät piiloon. Kannattaa yrittää valita kyttäyspaikka jostakin peltoa korkeammalta paikalta, koska sieltä pääsee ampumaan ylhäältä päin ja näkyvyys paranee. Samoin syksyn pimeys estää näkemästä kovin hyvin ja siat tuppaavat tulla peltoon yöllä. Kannattaa kuitenkin kokeilla, koska on niitä muutamia saatu ammuttua viljapeltoonkin.

8. Villisialla on erinomainen hajuaisti ja kuulo. Samoin se tuntuu olevan erittäin älykäs eikä tapata itseään helposti. Näkö sialla on huono, mutta liikkeen se näkee niin kuin muutkin eläimet, esim. aseen noston se kyllä havaitsee.
   Huomioi aina tuulensuunta kyttäyksessä. Jos kyttääjästä leviävät hajut siihen suuntaan, mistä siat yleensä tulevat, voi melkein 100%:n varmuudella sanoa, että saalista ei tule. Korkeintaan voi kuulla sikojen lähestymisen ja niiden saatua hajun metsästäjästä voi kuulla, kun ne alkavat nuuhkia ja röhkiä. Sen jälkeen peli onkin menetetty, siat poistuvat paikalta, ja metsästäjä ei ole nähnyt niistä vilahdustakaan.

9. HUOM: tammi–huhtikuussa villisikaemakot kantavat porsaita noin 4kk, joten ei ole mitään mieltä eikä järkeä ampua kantavaa villisikanaarasta. Emakon liha on hyvinkin rasvatonta, koska se käyttää kaiken liikenevän energian porsaiden kasvattamiseen.
   Emakoilla on pienet porsaat touko–kesäkuussa. Aikaisempien kokemuksien mukaan ne eivät liiku porsaiden kanssa juuri mihinkään. Jos saat emakot ja porsaat ruokinnalle, ne pysyvät siinä talveen saakka, kunhan vaan niitä ruokitaan. Ei kannata ampua laumasta mitään, vaan odottele ylivuotisia. Emakko häätää ylivuotisia pois porsaiden ympäriltä, ja lauma on välillä erillään. Tässä kohtaa on erinomaiset mahdollisuudet saada ammuttua useampiakin villisikoja. Voi olla, että lauma tulee yhdessä, mutta porsaat ja emakko lähtevät pois. Ylivuotiaiden jäädessä syömään tulee hyvä ampumatilanne. Samoin ylivuotiaat tulevat omin päin ruokinnalle myös ennen muuta laumaa. Jos ammut emakoiden ollessa ruokinnalla, tämä ruokintapaikka tyhjenee kahdeksi viikoksi tai jopa kuukaudeksi. Kuten aikaisemmin on todettu, sika on erinomaisen älykäs ja oppii varomaan vaaraa heti. Ylivuotiaat ja porsaat ovat hölmömpiä, ja ne eivät lähde, jos emakko pysyy alueella.

10. VILLISIAN AJOMETSÄSTYS
    Meillä ajometsästys on seuran alueella erittäin vaikeaa, koska siat menevät aina Venäjälle ja koirat sitten niiden perässä. Miesajolla on kuitenkin muutamia sikoja saatu.

    ---

    Tuossa 10-kohtainen ohje ja lisää oppii kaiken aikaa jokainen. Vaikka kaatorajoitusta/hlö/ilta ei ole, niin Maltti on valttia. On huomattavasti mukavampi käydä illalla nukkumaan, kun olet ampunut yhden sian kuoliaaksi, kuin se että olet sen yhden hyvin ammutun lisäksi haavoittanut yhtä tai kahta.  Kyseessä on vaativa jahtimuoto. Sitä ei pidä pilata tulittamalla eläimiä suinpäin kuin rottia.

 

Haavakkojahdissa apua saat soittamalla:

 

Mikael Lehtonen, villisikajahdin päällikkö 0405961052

Jari Heinonen, peurajahdin päällikkö 0405021704

Antti Kotiranta, hirvijahdin päällikkö 0405877207

 

Ruokinnassa ja jahdissa opastusta saa myös:

Marko Husu 0500727133 ja Samuli Husu 0500957191