Peurajahti 2022 alkaa 1.9 kyttäysjahtina.
Tiedustele jahtipäälliköltä montako lupaa jäljellä. Tiedotus peurajahdista tapahtuu pääosin Whatsappin avulla.
– jahtipäällikkö Jari Heinonen, varalla Jari Husu ja Mikael Lehtonen
– yhteisjahteja järjestetään tarvittaessa jahtikauden kuluessa(vain koira-ajolla)
– peurajahtiin voivat osallistua seuran jäsenet
– jahtivuorossa oleva vastaa jahdin kulusta
– jahtivuoroon voi osallistua/olla sijaisena useampikin jahtilistalle ilmoittautunut
– ampujalle kieli, sydän, maksa, ulko- ja sisäfileet, nahka sekä mahdollinen trofee
Metsäkauriita metsästetään max 5 kpl, 1 kpl/metsästäjä/jahtikausi. Kaurisjahtiin voi osallistua maksamalla peuramaksun yhdistyksen tilille. Metsästys tapahtuu kyttäysjahtina tai peurajahdin yhteydessä. Kaadosta on tehtävä ilmoitus peurajahtipäällikölle.
Tilastoa menneiltä vuosilta(vuodesta 2005, pdf-tiedosto)
Ohjeita valkohäntäpeuran ja kauriin jahtiin
Maltti on valttia kyttäysjahdissa. Kun havaitset eläinten saapuvan, tarkkaile niiden käytöstä kaikessa rauhassa. Kiirettä ja hätää ei ole kenelläkään, paitsi peuralla. Seuraa montako eläintä tulee, minkälaisia eläimiä tulee ja onko joukossa ammuttavia sarvipäitä tai vasoja.
Naaraan ampuminen
Jos seura ylipäätään antaa lupaa ampua naarasta, täytyy tässä käyttää erityistä huolellisuutta. On aivan normaalia että esim. pellolle tulee naaras yksin. Se syö siinä niin kauan rauhassa, että tuntee paikan turvalliseksi. Vasta sen jälkeen se kutsuu vasat paikalle syömään.
Jos meinaat ampua naaraan, tarkkaile sen käytöstä. Jos se katselee siihen suuntaan mistä se tuli, sillä on todennäköisesti vasat metsässä. ODOTA 20-MINUUTTIA, KATSELE RAUHASSA. Ammu vasta sitten, kun olet 100% varma että kyseessä on yksinäinen naaras.Se että naaras on yksinäinen, tarkoittaa sitä että se on nuori ylivuotinen yksilö. Ylivuotisella naaralla on ohut kaula ja se on ”siron” näköinen. Normaalisti naaraalla on 1-3 vasaa joka vuosi, joten tarkkana pitää olla ettei jää orpoja vasoja talvea vastaan metsään.
Vasan ampuminen
Tunnistaa erityisen hyvin lyhyestä ja pienestä ”sirosta” päästä. Seuraavat orjallisesti emää, tosin joskus saattaa käydä niin että pellolle tuleekin ensin vasat. Vasta myöhemmin paikalle tulee emä. Eli jos havaitset yksinäisiä vasoja, se ei tarkoita että ne olisivat välttämättä orpoja. Jos emää ei näy, voi vasan ampua silti normaalisti ja ilmoittaa jahtipäällikölle mahdollisista orvoista vasoista. Jos orpoja vasoja on, yritetään tietenkin ensisijaisesti saada orvot vasat ammuttua pois.
Pukin ampuminen
Näitähän ensisijaisesti yritetään saada saaliiksi ja mieluiten tappisarvisia tai pienisarvisia pukkeja. Niitä voi ampua aika huoletta, kannan mitenkään vaarantumatta.
Alueella on aina valtapukki, joka pitää naaraspeurat alueella. Valtapukki on 8-14 piikkinen paksukaulainen aikuinen peura.
Isosarvisen pukin ampumisesta saattaa olla erillinen määräys päätettynä vuosikokouksessa.Isosarvisen ampumisessa pitää olla malttia. Jos niitä meidän alueella ampuu kaksi kappaletta vuodessa, saattaa peurat lähteä liikkumaan alueelta muualle.
Jos käy niin hyvä tuuri että eteen tulee useampi sarvipää samalla kertaa, ammutaan aina joukosta se pienin pois. Jätetään isommat kasvamaan tuleviksi valtapukeiksi ja turvaamaan kannan vahvuutta.
Ampumisen jälkeen
Jos olet epävarma jälkien seuraamisessa, tai epäilet eläimen haavoittuneen. ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA JATKA SEURAAMISTA!!! Ilmoita heti ampuminen jahtipäällikölle!!! Jos jahtipäällikköä ei saa juuri sillä hetkellä kiinni, niin ilmoitus sitten muille jahtipäälliköille siitä että olet ampunut eläintä. Tärkeintä on tehdä aina ilmoitus ampumisesta jollekin, jotta saadaan koira paikalle tutkimaan tilanne. Vaikka olisit 100% varma siitä että olet ampunut ohi, tilanne tutkitaan aina koiralla.
On aivan normaalia ettei verta löydy tippaakaan, syksyinen märkä maa hävittää muutaman veritipan helposti. Esim. osuma yläkeuhkossa aiheuttaa sen ettei verta tule ulos heti hengityksen mukana. Keuhkot täyttyy ensin verellä ja vasta sitten alkaa nenäsieraimista tulla reilummin verta ulos. Samoin jos laukaus jää taakse ja osuu mahaan, verta ei tule yhtään. Eläin on saattanut juosta jo kauaskin metsään, koiran avulla se sieltä kuitenkin löydetään.
Kun olet saanut peuran saaliiksi, kannattaa se viedä kokonaisena majalle. Majalla on vaaka jolla saadaan peuran kokonaispaino ylös, olemme tilastoineet kaikki peurat jotka Muurikkalassa on ammuttu. Ilmoita paino jahtipäällikölle. Nylje nahka, suolet ja roippeet astiaan. Siivoat jälkesi ja peset lattiat. Kylmiötä saa käyttää, laita töpseli seinään ja aseta haluamasi lämpötila ohjeita noudattamalla. Tarkista että kylmiö lähtee kylmenemään.
Ruokinta
Peurojen ruokinta kannattaa aloittaa missä vain ja milloin vain, maanomistajan luvan se tietenkin vaatii. Peuralle kelpaa esim. viljat, omenat ja heti kun lumi sataa maahan niin AIV-rehu maittaa hyvin. Kuivaheinä kelpaa huonosti, mutta kannattaa sitäkin tarjota. Nuolukivet kelpaa peuroille hyvin, niitä kannattaa asentaa aina ruokintapaikalle. Peuroja on koko seuramme alueella ja peura on helppo saada käymään ruokinnalla. Villisiat sotkee vähän ruokintoja kun ne häätää peurat pois, mutta talvella siat häviää Venäjälle. Silloin peurat taas palaavat opituille ruokinnoille ja silloinhan ne ruokaa eniten tarvitsevatkin. Jos aloitat ruokinnan, sitä ei saa lopettaa ennen kuin lumet ovat sulaneet maalis-huhtikuussa.
Peurojen ajometsästys
Meillä se on seuran alueella koiralla vaikeaa, kun peurat saattavat mennä Venäjälle ja koirat sitten tietenkin niiden perässä. Ajomiesten ajolla on kuitenkin muutamia peurojakin saatu. Ajometsästyksessäkin on maltti valttia. Joka viikonloppu ei peuroja saa lennättää samalta alueelta. Tai ne lähtevät pois alueelta pysyvästi, kun kokevat alueen turvattomaksi ja rauhattomaksi. Ne siirtyvät johonkin rauhalliseen paikan jossa on ruokaa ja suojaa.
Haavakkojahdissa apua saat soittamalla:
Jari Heinonen, peurajahdin päällikkö 0405021704
Mikael Lehtonen, villisikajahdin päällikkö 0405961052
Antti Kotiranta, hirvijahdin päällikkö 0405877207
Ruokinnassa ja jahdissa opastusta saa myös:
Marko Husu 0500727133 ja Samuli Husu 0500957191
